Onnellinen hevonen

Yli kolme vuotta jo yhteiseloa ja silti rakas tammani jaksaa yllättää minut joka päivä. Aiemmin puhuinkin siitä temppukoulutus postauksessani, miten sen koko olemus on muuttunut. Se, joka tietää millainen tämä tamma oli ennen, tietää miksi tämä on minulle iso juttu. :) Juuri yhtenä päivänä puhelin Marialle, miten vuosia haaveilin saavani leikkisän hevosen, jonka kanssa voisin opetella kaikkea hauskaa ja nyt ihmettelen, etten minä hölmö älynnyt, että sellainen on asunut pihassamme viimeiset kolme vuotta. Piti vain hieman houkutella sitä esiin ja havahtua itse älyämään. Hassua, miten ihminen on toisinaan niin sokea. :D 

On vaan niin mielettömän upeaa nähdä, miten se ennen muusta laumasta eristäytynyt hevonen on nyt näin leikkisä ja eloisa. Liekö Kasparista löytynyt ystävä ja sielunkumppani kaivoi tästä tammasta tämän kaiken esiin vai mikä lie. Ennen Kasparin saapumista se leikki todella harvakseltaan, nykyään usein. Voisin väittää, että tämä hevonen on nyt oikeasti onnellinen ja täynnä elämän iloa. Saaden sen ilon tarttumaan meihin kaikkiin muihinkin. :) 

Videopätkä on tämän aamupäivän leikkituokiolta. Videosta kiitos Marialle, joka sattui oikeaan aikaan paikalle!