Aurinkoisia marraskuun aamuja

Oikeesti, onko marraskuu? On saanut ainakin tämän kuun alun nauttia sellaisista auringonpaisteista, etten moista muista marraskuulta. Aurinkoiset ja vapaat aamut ovat mahdollistaneet taas hieman ajanviettoa kamera kaulassa kulkien. Kauhea miten nopeasti sitä tuntuu unohtaneen kaikkien säätöjen käytöt ja tarkennnukset menee enimmikseen metsään, mutta kyllä se siitä taas. Harmi, että on taas se aika vuodesta kun valoa on näennäisesti paljon, mutta valo ei meinaa silti piisata esimerkiksi juoksevan hevosen kuvaamiseen.

 

Aada haastoi Kaapoa leikkimään. :D Poni viipotti aitauksen toiselta puolelta innoissaan koiria moikkaamaan ja sen jälkeen melkein sukelsi riimuun kun huomasi sellaisen Marialla. Hassu poni. 

Metsänlaidalta löysin oman karvaisen mörrimöykkyni, joka kylläkin oli myös innokas lenkille lähtijä.

 

 

Alla olevasta kuvasta olisin tykännyt todella paljon, mutta photoshoppaus taitoni eivät riitä kuvasta tuon kasvin poistamiseen.. damn.. pitäisi harjoitella. En muutenkaan tykkää runsaasta muokkauksesta, mutta tuollaisten häiriötekijöiden poistaminen olisi ihan hyvä taito.

Lenkin jälkeen Akilles vielä hieman revitteli tarhassa yrittäen samalla haastaa muita mukaan. Kukaan ei tosin innostunut kun oli paljon mukavampi nautiskella aurinkoa ja viimeisiä ruohontupsuja sulalta maalta.

Minulla on tiedossa vapaa viikonloppu. Harmi, että kelistä on luvattu melko sateista, koska vihdoinkin olisi mahdollista saada aikatauluun mahtumaan ratsastuskuvia. Mutta katsotaan jos keli sen mahdollistaisi. :)

Hevoset taas kotona

Kännykkäkuvin maustettua postauksen tynkää jälleen. Huomenna ajattelin kaivaa Nikonin kaapistaan ja ottaa asiaksi ottaa oikein kunnon kuvia pitkästä aikaa. Mutta nyt mennään näillä. :)

Hevoset siirtyivät kesäpaikaltaan takaisin kotiin perjantaina. Tarhan pohjaa laitettiin pihaton edustalta, että olisi syksyksi kuivaa jalkojen alle. Joku onkin toivonut useamman kerran postausta meidän tiloista. Mitään kovin pitkää postausta en aiheesta valitettavasti saa aikaiseksi, mutta kysyä toki saa jos tämän pikaesittelyn jälkeen jää jotain kysyttävää! 

Pihaton edustaa, pyöröpaali ja Paavon vakio ruoka/kyttäyspaikka. Siihen se aina tulee huutelemana perään jos joku tulee pihalle. 

Pihaton vieressä on työmaaparakki varusteille. Ei niin soma, mutta toimiva ja erittäin edullinen ratkaisu säilytystarpeelle. Aikoinaan ostettiin Marian kanssa panssarimaalia tönön somistukseen, mutta homma jäi siltä erää ja myöhemmin ei enää olla saatu aikaiseksi. Alla koppia sisältä päin:

Näiden tilojen lisäksi meillä on käytössä valaistu ratsastuskenttä, kooltaan n. 40x20m.

Sitten muihin puheenaiheisiin. Viime postauksessa kysyttiin millaista on ollut ruokapuoleni kun elämäntapoja on korjailtu ja kiloja karisteltu. Alla vähän kuvamaistiaisia aiheesta:

Pizzaa lounaaksi, kiitos nam! 

Tosin tämä lätty ei ole sitä tavallisinta settiä juustoineen ja vehnäpohjineen vaikkakin maku oli aivan bueno! Sisällään tämä lounasluomus pitää seuraavanlaisia aineita: pohjassa kananmunanvalkuaisia ja kesäkurpitsaa + suolaa. Päällä sokeritonta tomaattipyreetä + oreganoa. Sitten täytteeksi avokadoa, tomaattia ja punasipulia. 

Välipalaksi smoothieta heraproteiinilla, marjoilla, banaanilla ja chian siemenillä. Mausteeksi vaniljajauhetta ja steviaa. Parhaimmillaan tämä on oltuaan hetken seisomassa jääkaapissa. 

Salaattia, kananfileetä, kookos-tomaattikastiketta ja riisinuudeleita.

Tonnikalaa, avokadoa ja salaattia.

Sellaisia eväitä, kyllä näillä jaksaa. Liikunnasta sen verran, että treenaan tällä hetkellä kotona 3-4 kertaa viikossa. Treeneihin kuuluu lihaskuntoa, lenkkeilyä ja pian mukaan tulee myös HIITit 1-2kertaa viikossa.

Mutta nyt töihin kunhan olen pupeltanut tuon viimeisen kuvan annoksen.

Huomenna toivottavasti lisää materiaalia luvassa!

Koirien kaa pimistä kylillä.. ;)

Teehetki joulupallojen valossa ja vähän blogijuttuja samalla. 

 Remontin valmistumista!