24. huhtikuuta 2014

Tytöt treenaa




Pyörämatka tallille keskeytyi kun Uljas Musta tunturipyöräni veti kesken matkan liinat kiinni ja paiskasi minut asfaltille. Olipahan täräys... Raastoin poski edellä asfaltia ja Musta vielä rysäytti takarenkaansa suoraan lärviini. Ihme kyllä naamassa ei ole naarmuakaan, mutta kyynärpää hankautui kipeälle asfaltti-ihottumalle (joskaan ei jälki ole kauhean kummoisen näköistä, mutta pirun kipeää tekee) ja vasemman käden sormet turposivat jonkin verran. Lisäksi nilkka taisi hieman vääntyä, sillä hetken tunnusteltuani sitäkin alkoi särkeä kävellessä.


Selvisin kuitenkin loput 8km tallille, mutta jomotuksen takia tyydyin vaan pitämään tuntia Marialle Gljálla ja sen jälkeen juoksutin pojat.


Maria harjoitteli askeleen pidentämistä ja lyhentämistä käynnissä. Kun se harjoitus alkoi sujua, oli aika pujotella tötteröitten välissä. Ei niin helppo homma kun voisi luulla. Marian lihakset huusivat hoosiannaa yrittäessään pidätellä kimoa, joka olisi mielellään pujotellut tötteröt vauhdikkaammin läpi. Lopulta kuitenkin tytöt saivat tehtävän suoritettua kiitettävästi ja saivat siirtyä ravailemaan uralle.







Maria harjoitteli myös vähän laukkaa, jossa oli hieman ongelmia oikomisen kanssa. Löydettiin kuitenkin oikomiselle syy, joka jälleen (kuinkas muutenkaan) istui satulan päällä ja vinossa vieläpä. ;)


Marian lähdettyä kiiruhtamaan töihin, minä jäin taluttelemaan Gljáta ja otin sen jälkeen meidän ruuna trion kentälle juoksemaan. Aluksi koko porukka oli hieman nihkeä, mutta jossain vaiheessa lähti letka vetämään ja pojat laukkasivat ympäriinsä vallattomasti. Laitoin myös esteen, josta ne innostuivat vaan entisestään.



Pikku hiljaa voimistuu tuo ravikin.. :)


i´m a tiger!
 


Toivottavasti huomenna sormien turvotus on laskenut ja kyynärpää pelais normaalisti, sillä haluaisin Akilleksen kanssa maastoilemaan..

23. huhtikuuta 2014

Tallityttö back in business


Sain tänään tallitoverikseni Monan, jonka käsi on vihdoin saatu pois paketista taannoisen onnettomuuden jälkeen. Käsi on vielä rannetuella, voimaton ja kipeä, mutta urheasti reipas tallityttömme kapusi takaisin satulaan vaikka takana alkoi olla jo pidempi tauko. :)

"Sovitaanks, et sä käyttäydyt tänään?"

"Sori hei oikeesti siitä viimisestä... Anna pusu!"

"Hehe.. kyllä mä näille kiltit hepat näytän.." :D



Ja niin korjattiin rakoileva kavioliitto ja aloitettiin puhtaalta pöydältä. Webe oli kiltisti tai paremminkin näytti laahustavan unissaan. Ukko tuntui olevan mielissään Monan paluusta, sen verran ainakin pusuja ja huomiota jaettiin.. ;) Tästä on hyvä jatkaa jälleen.



Treenasin ensin Akilleksen ja ensimmäisen kerran star wheeleillä. Tämä kokeilu olikin enemmän kuin positiivinen, poika toimi niillä todella kivasti! Minun ihana mies... <3 Laukassa tosin on ollut jo pitkään ongelmana ristilaukka ja muutenkin koko ukko on ihan pökkelöjäykkä. Päädyin muuten tilamaan hepoille hierojan. Hierojasta pääsevät  nauttimaan Aksu, Webe ja Gljá 5.5. :)





Jälleen puomin ylitys tyylejä alá Aksu.. :D



Lopuksi kävin pyyhkäisemässä tukkaputkella iltamaaston kimon höyryveturin kanssa. Annoinkin sen viilettää sen minkä kintuistaan pääsi ja kyllä se olikin mielissään! Eikä ole tullut niin mageeta laukkaakaan varmaan koskaan. Pitää vähän saada turhimpia höyryjä pois, että Marian on taas turvallista jatkaa treenejä. Nyt täytyy vaan työstää sen parivaljakon yhteistyötä paremmaksi kenttätyön kautta. 



Yksinkertaisesti... ihana päivä.. <3




22. huhtikuuta 2014

Suunnitelmia uusiksi


 
Bloggailu hommat on nyt olleet ihan jäissä järjettömän kiireen vuoksi. Tällä viikolla kuitenkin helpottaa ja voi jotain matskua taas saada blogiinkin. Ratsastelut on viime aikoina olleet vähäisiä, mutta nyt olisi sitten tarpeen ryhtyä ottamaan hieman aikaa kiinni (maltillisesti toki ja järkeä päässä pitäen), sillä kaikista aiemmista vastusteluistani huolimatta päätimme lähteä avaamaan kisakauden 1.kesäkuuta. Sain Mariankin innostumaan kisajutuista ja suunnitelmana on, että Maria kisaa ainakin yhden luokan Gljálla ja minä Akilleksella luultavasti töltissä ja nelikäynnissä.  Ehkä myös tölttiluokan Gljálla. Kisoihin lähdetään ei-niin-vakavin-mielin ja ihan vain harjoituksen vuoksi! Joskushan se pitää saada Akillestakin kuskattua pois kotoa maailmaa katselemaan. Tänä kesänä parit kisat alle ja sitten vähän tavoitteellisemmin katseet kohti kautta 2015.

Tänään menimmekin tällä nelikolla, ensin kentällä ja lopuksi maastossa. Kentällä molemmat hevoset olivat todella kivan oloisia, mutta maastossa Gljá oli ihan mahdoton. Se kiikutti Mariaa miten sattuu eikä oikein olisi tahtonut kävellä metriäkään.. Aiheestakin Marialle jäi ekoista treeneistä paskamaku suuhun, vaikka itse en ole kauhean huolissaan. Tunnen tuon vallattoman tamman kaikkine oikkuineen. Marian täytyy nyt vain hioa yhteistyötä toimivammaksi ja luetella pelisäännöt uudelleen. Eipä roomaakaan päivässä rakennettu, nimimerkillä tämän tamman kanssa useamman vuoden työskennellyt. Jotta kyllä se siitä lähtee luistamaan! :) 
 


Akilleksta täytyy kyllä sanoa, että se oli todella kiva! Se ei juuri piitannut kimon tamman sekoiluista vaan kulki letkeästi eteenpäin. Hieno mies! :)

Kuva materiaalia ei ratsastuksista tullut, mutta tässä muutama hengailukuva tältä päivää.


pikku päikkärit ennen treenejä.


datailua..




7. huhtikuuta 2014

Star wheel -test osa 2 ja pyöräilykauden avaus

Minua piinanneet taudit alkaa olla selätetty. Onkin aika palata ruotuun ja pistää taas kroppaa töihin, joten polkaisinkin tänään pyöräilykauden avatuksi ja poljin tallille 15 kilometriä. Seuraavaksi pitäisi liikuttaa hevoset ja lähteä sitten polkemaan takaisin kotiin. Pyöräilyä tulee tapahtumaan nyt viikottain useamman kerran, sillä olen autoton toistaiseksi. Jos mielin päästä tallille, nopein keino on pyöräillä (matka taittui noin tunnissa). 


 
Olen ylpeä pyöräily suorituksestani. Olen moista matkaa pyöräillyt viimeksi ylä-asteella, eli 2000-luvun alkupuolella. Matka tähän suuntaan on pitkälti loivaa ylämäkeä, mutta jaksoin puskea eteenpäin vain kahdella pikku juomatauolla. Pidin sport trackria puhelimessa päällä ja iloitsin kulutetusta 600kalorista! Saipa nauttia pastaa hyvällä omalla tunnolla. :)

Nyt palatkaamme kuitenkin varsinaiseen asiaan. Viime perjantaina kokeilin Gljálla jälleen star wheeliä ja parannusta edelliseen oli huikeasti! Löysimme ensimmäisen kerran mukavan työskentelymuodon. Tamma oli positiivisempi ja pysyi tosi kivasti kuulolla. Olen todella huijentunut tästä edistyksestä! 




Myös Webe pääsi testailemaan ensimmäisen kerran kuolaimetonta. Ruuna oli harvinaisen seurankipeällä tuulella ja teki Marian kanssa töitä mielellään. Olimme tyytyväisiä sen toimivuuteen kuolaimetta ja harjoituksia jatketaan. Saapa nähdä, miten tämä lähtee edistymään jos jätetään rauta suusta. Tämä kun on myöskin sellainen hevonen, että kuolain on aina aiheuttanut melkoisesti päänvaivaa. Esimerkiksi Akilles on aikanaan koulutettu hyvin kuolaimelle, eikä minua harmita lainkaan ratsastaa sitä kuolaimella. Se toimii hyvin ja pehmeästi. Webe ja Gljá taas ovat olleet aina ongelmallisia kuolaimelle ja olemme iloisia, jos saimme niille vihdoin toimivan vaihtoehdon.



 Kuten kuvista huomaa, Webe on todella jäykkä ja työmaata riittää.



Nyt hetkeksi heppailemaan ennen kuin hyppään taas uljaan mustan tunturipyöräni selkään ja poljen kohti auringonlaskua.. :) 

3. huhtikuuta 2014

Viikko katsaus

Laiskaa taas tää päivittely, mutta tässäpä nyt viikko katsaus. 
Viikko on mennyt toipuessa Marian valmistujaisjuhlista, jotka olivat tälläiselle harvakseltaan bilettävälle melkoisen työläs kokemus. Ikää kun tulee, juhlista toipumiseen vaan menee aikaa.. :D Lisäksi kun aina pitää olla jotain pientä v***umaista riesaa, mua on koetellut koko viikon järjetön hammassärky.. Tänään se oli sen verran lievä, että pysyi jota kuinkin järjissään. Kummalisinta on, että mitään vikaahan hampaasta löytynyt kun kävin tarkistuttamassa. Sellasta, mutta nyt asiaan:

Testissä star wheel -hackamore sekä sidepull

Sidepull
Star wheel -hackamore
 Kuten aiemmassa postauksessa lyhyesti mainitsin, tilasimme parit kuolaimettomat Ruotsista (markusholst.com). Olimme pitkään miettineet, mistä lähdemme kokeilemaan ja nämä tuntuivat paitsi edullisilta, myös ihan passeleilta vehkeiltä. Ensimmäisellä testi kerralla Gljálla olin lyödä hanskat tiskiin samantien. Olin väsynyt, kiukkuinen ja samaa oli tammakin. Kuljimme täysin väärinpäin, jännittyneinä ja testailut menivät näistä syistä aivan penkin alle. En ylipäänsä muista, milloin ratsastus olisi tuntunut noin toivottoman hankalalta ja epämiellyttävältä.. Gljá oli todella jännittynyt, jota sain jonkin verran fiksattua pois vaihtamalla star wheelissä ohjaa toiseen asentoon. Tosin se tuntui muutenkin olevan pahantuulinen ja hieman säpsy jo tarhasta hakiessa, että liekkö oli tuhoon tuomittu testipäivä idea jo alkujaankin.. 





Sidepull:ia ei muutenkaan ole tarkoitettu ratsastukseen tuntumalla, joten käsi jota vehjettä käytti oli aivan hukassa. Minulle tuntumatta ratsastus on aivan vierasta.. Lyhyesti pähkinän kuoressa, vika on istuvuudessa (paine tulee liikaa pelkälle nenälle) sekä omassa kädessäni. En kuitenkaan aio/tahdo luovuttaa vaikka ekat kerrat menivätkin vähän pieleen. Tahdon oppia ratsastamaan eikä ne varusteet ole se juttu, jolla homma hoidetaan. Pakko painottaa sitä, ettei ole mikään oikotie onneen sen enempää rauta kuin raudottumuuskaan. Ongelmat melko pitkälti istuu satulan päällä. Onneksi eilen vikalla pätkällä sain jo vähän hajua, kuinka pitäisi näitä päävehkeitä käyttää ja Gljá meni jo paljon paremmin. Jatkakaamme siis harjoittelua. :)





Ensi kerralla paremmin...? 

Joku kusi näiden aamumuroihin...?
Kaspar puolestaan toimi star:lla melko kivasti! Gljá on aina ollut herkkä päähän tulevalle paineelle (joskus kokeilin laittaa ohjat turpikseen ja se oli aivan hermona, että aika paljon parannusta siihen), mutta Kasparia ei hetkauta. Sille nuo star wheelit sopii minusta aika kivasti kun tänään seurasin Marian ja Kasparin treeniä.

  

Itse olen samalla systeemillä jumpannut pari päivää Akillista. Tänään sitten kiipesin selkään kokeilemaan treenin tuloksia ja kyllä on kannattanut! Poika oli todella mukavan oloinen ratsastaa. Vielä kun alkaisi venyä ylälinjastaan, tällä hetkellä kun ei edelleenkään voi paljoa ottaa tuelle eikä tehdä selässä oikeastaan hirveästi ylimääräistä. Edetty kuitenkin on ja uskallan koko ajan vaikuttaa enemmän avuilla.  




Tiedän, et tyypit alkaa varmaan olla kurkkuaan myöten täynnä näitä kintun nostelukuvia, mutta tää oli pakko laittaa kun nousi nii komeesti.. sorryy.. 

Minä huristelin Aksun kaa ympäri kenttää ja tuo pöhköponi vaan möllötti niillä sijoillaan, mihin Maria sen jätti. 

Ja loppuun vähän koirien kanssa hengailua.. Nää sekopäät uskaltautui vielä jäille ja kävivät uimassa rannassa, missä oli sulaa.. hullut. o_O



 Kunnon bönde :D






Onneks meidän mamma tietää,ettei olla ihan normaaleja koiria..