24. toukokuuta 2015

Radalle


No nyt sitä on sitten ilmoittauduttu kisoihin ensi sunnuntaille.. Pistää kyllä jännittämään jo nyt aivan törkeesti, mutta pitäkäähän peukkuja. :D


Päätin mennä molemmilla hevosilla vain yhden luokan. Akilleksella käydään kokeilemassa helppoa tölttiä (T.5) ja Glján kanssa mennään nelikäyntiin (V.5).
Mona on luvannut olla mukana kameramiehenä (sekä tietenkin aivoinani jännityksen keskellä sekä korvaamattomana hevosenhoitajana) joten kuvamateriaali päivästä luvassa sitten aikanaan. 

Ollaanko me valmiita? No ei, ei todellakaan, mutta jostain pitää aloittaa vai mitä? 

21. toukokuuta 2015

Kuvailuja ja treenejä

Kun kerrankin saatiin nauttia auringosta sen ainaisen vesisateen sijaan, pyysin Mariaa ottamaan muutamat kuvat meistä kolmesta. Ajatuksena oli, että jos sais bannerimateriaalia, mutta saapa nähdä saako näistä mitään käyttis kamaa.. Me ei vaan hallita tota poseerausta kun ainut keino saada Gljánkin korvat höröön ja katsomaan kameraan oli laittaa sille islantilaisen agrimarketin mainoslippis.. :'D 

Syletti vielä kun tajusin, että kuvat oli paukutettu aivan liian suurella ISOlla ja sen vuoksi ne vähän kohisevat.. Joskus kun muistaisi säätää kaiken oleellisen ennen kuin antaa kameraa eteenpäin.


Muuten tammaa kyllästytti ja haukotutti. Tai ainakin jos ei muuta niin se kerjäsi namuja espanjalaisen käynnin avulla. 


Pystyyn nukahtaneet.. 




Levottoman kuvaustuokion jälkeen Maria treenasi Glján kanssa. Minusta on mukavaa katsoa niitä kahta, Gljá saa Marian oivaltamaan asioita. Tässä kuvia kaksikon treeneistä:











Minulla oli treenit Aksun kanssa. Ruuna oli erinomaisella tuulella ja erittäin innokas yrittäjä, kuten aina. Erityisen iloinen olen sen kehityksessä ravin suhteen, joka on varmaan meille helpoin askellaji tätä nykyä. Töltissä meillä on ongelmana minun pää ja kädet. Pitäisi oppia ratsastamaan. Laukassa mättää tasapaino vaikka eteenpäin on menty siinäkin jo kivasti.



Töltti sujuu parhaiten pitkin ohjin. Akilles toimii sillä tavalla uskomattoman kivasti, se hidastaa hengityksestä ja kääntyy pienestäkin painon muutoksesta. Jotain ihmeellistä tapahtuu kun otan ohjaa käteen ja tämä asia joutuukin sitten seuraavaksi syynäyksen alle, että saataisiin ohjastuntumallakin töltti toimimaan harmonisemmin. Tai sitten mulla on vaan T2 hevonen (kilpailuluokka pitkin ohjin töltissä).



Sitten viikon luontokuva, Rantasalmelainen Oranki, olkaa hyvät:




Loppuillaksi hepat pääsi vielä takapihalle syömään ruohoa kyhäämäämme pika aitaukseen. Siitä se lähtee kesäkausi vaikka näillä mennään nyt näillä näkymin ainakin kesäkuun puolivälin yli ennen kuin pääsee varsinaiselle laitumelle. 




16. toukokuuta 2015

Hyppytreenejä

Taukoa onkin näköjään taas kertynyt blogihommiin. Elämässä on tapahtunut suuria muutoksia ja viime viikot on mennyt itseään kootessa ja uutta elämää opetellessa. Ehkä se siitä joskus aikanaan... Alku vaan on ollut niin rankkaa, että ei ole jaksanut kiinnostaa mikään eikä edes fyysisestikään ole ollut voimia minkään tekemiseen. Treenata ollaan kuitenkin yritetty kaiken keskellä edes jossain määrin ja onkin sujunut ihan kivasti heppojen kanssa. :) 


Tauon varrelle on mahtunut myös reissu klinikalle. Viisituntia ajoa suuntaansa kun lähdimme Kangasalalle saakka, repäisy tuntui kyllä päivän jälkeen takapuolessa kun pösön penkkiä sai kuluttaa ihan urakalla. Reissu oli kuitenkin kannattava, sillä saimme tietää mikä se mystinen epäpuhtaus Kasparin jalassa on. Kyynärästä löytyi pehmytkudosvaurio, johon se sai jo ensimmäisen paineaaltohoidon ja kesän aikana hoitoja on kaksi lisää. Luojan kiitos hieman lähempänä, ettei enää tarvitse niin kauas lähteä. Gljá toimitti reissussa paitsi seuraneidin virkaa, se myöskin kävi samalla hiekkakontrollissa. Onneksi mitään löydöksiä ei ole, eikä ollut syytä epäilläkään sellaista, mutta tahdoin varmistaa asian syksyn löysyyden ja psylliumkuurien jälkeen. Gljá otti reissun jälleen niin lunkisti, että jos en olisi tiennyt, ettei se ole saanut rauhoittavaa olisin kyllä epäillyt sitä seikkaa. Kaspar oli rahoitettunakin hieman höslempi, mutta mamma se vaan osaa ottaa rennommin.


Mutta asiaan eli tämän aamun treeneihin kun kerrankin kamera pääsi toimeen ja pois komerosta lomaansa viettämästä.


Kaverini Riikka kurvasi aamulla paikalle ja piti meille Glján kanssa pienet hyppytreenit. Aluksi mentiin kunnon verkat ravissa ja vähän laukassa, sen jälkeen puomiharjoitusta, jonka jälkeen oli aika ottaa pomppuja. Kuvamateriaalia ei paljoa ole, sillä halusimme, että Riikka keskittyy täysillä meidän opastamiseen. 



Oli kyllä niin kivaa ja ylitettiin oma ennätyksemme esteen korkeudessa (arviolta noin 70cm)! Este mentiin kolme kertaa. Aluksi suunnittelin, että kaksi kertaa piisaa, toisen Riikka katsoo ja toisen kuvaa. Eka ylitys meni oikeasti hyvin, mutta kameralle tallentunut pläjäys on karseaa katsottavaa. Lähestyimme estettä epävarmasti ja ihan vinossa. Gljá meinasi kieltää, mutta päättikin esteellä pompata melkein paikoiltaan ja sitten mentiin loikalla yli. Tilanteen jännittävyys näkyy kyllä kuskin naamalla ja kropassa. Sori epätarkka kuva, Riikkaa taisi jännittää yhtä paljon kun minua kuinka meidän käy ja tarkennus meni suoraan metsään. 


Tämän epäonnistuneen koikkaloikan jälkeen menimme vielä kerran ja saatiin puhdas ylitys, josta ei tietenkään ole todistusaineistoa tänne jakaa. Ensi kerralla sitten.. :D


Glján kanssa treenattuani otimme pojat juoksutettavaksi. Ruunilla piisasi vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta oli joukossa onnistuneitakin hyppyjä. Webe on viime ajat loistanut kehityksellään lähes kaikessa. Nyt pitäisi saada joku ruunaa ratsastamaan säännöllisesti. Akilles puolestaan on kinttujensa kanssa aina aivan solmussa, mutta yritystä siltä ei puutu ja motivaatio hyppyihin on kohdallaan. Aina silloinkin kun Webe vei puomin edeltä, Aksu hyppäsi tunnollisesti yhtä korkealta kuin silloin kun puomi on paikoillaan. ;)

Tässä juoksutussession kuvapläjäys:









 Sukeltaja..







ps. pitäisi inspiroitua kevät ulkoasun tekoon. Aika masentava tämä talvinen versio.. Ehkäpä lähipäivinä. :)