Puomiharjoituksia

Uskaltauduin tänään ilman haalaria ratsaille kun pakkasta oli enää noin -9celsiusta. Virhe tietenkin, pasahdin aivan jäähän ja hevosten vaihtovälillä piti pujahtaa haalarin lämpöön sulamaan. Mukavaa tietenkin oli tuntea pohkeensa pitkästä aikaa. Haalari on puskailuun ja pakkasen loitolla pitoon ihan omiin, mutta tarkempaan työskentelyyn sen kanssa ei oikein pysty. 

Jumppailu ja temppuilu on selvästi notkistanut ja vahvistanut Gljáta, mutta vielä on paljon tehtävää kunnon saavuttamiseksi. Tällä hetkellä molempien hevosten kanssa vain keskitytään saamaan avut pehmeästi läpi, hankkimaan voimaa, notkeutta sekä tasapainoa. Näitä tavoitellaan käynti- ja ravityöskentelyllä kentällä sekä maastoilemalla monipuolisesti. Kunhan Akilleksellekin se kadonnut ravivaihde löydetään. :D  Töltti treenit ovat nyt toistaiseksi pannassa ainakin Gljálta, että saadaan ensin ylälinjaa kehitettyä ja lihaksistoa vahvemmaksi.

Gljá on nykyisin ihanan positiivinen ja sen keskittymiskyky on parantunut. Kunto ja lihaksisto on tosin romahtanut täysin siihen nähden missä kunnossa tamma oli viime vuonna tähän aikaan. Tavoitteena on kuitenkin tehdä nyt perustyö hyvin ja kehittyä askel askeleelta kaikessa rauhassa. Paljon on myös tehtävää omassa ruostuneessa ratsastuskunnossa. Vielä viime talvena ratsastus tuntui paljon helpommalta, mutta aktiivisen työskentelyn jäätyä kunto ruostui nopeasti. Maria onneksi videoi kuvaamisen lisäksi meidän menoa, josta sain vinkkejä, mitä pitää välittömästi korjata. Kaipaisin niin tunneille, toivottavasti keväällä päästään taas jonkun oppiin!

Akilles oli tänään heti kentälle mennessä positiivisen ja rennon oloinen. Käveltiin vähän alkulämmittelyiksi ympäri kenttää ja nousin sitten selkään pojan seistessä rauhassa paikoillaan. Upeaa huomata, että yhteistyö on jo niin paljon parantunut. Aiemmin tässä on siis ollut jännittyneisyyttä.

Akilles on vielä heikko kaikkien askellajiensa kanssa ja ravi oli tänään aikalailla hukassa. Juoksuttaessa ravi löytyi vasta viimeisimmällä kerralla puomien ansiosta, kuten myös tänään ratsaillakin. Ravi katosi syksyllä pohjien jäätyessä. Tämä tapahtui meidän vielä ollessa Nurmijärvellä ja täydessä kengityksessä. Tänään ravia löytyi kuitenkin muutamia pätkiä, joiden jälkeen lopeteltiin. Kyllä se siitä voimistuu, niin päästään työskentelemään paremmin. :)

Huomaan taas kuvista painavani kantapäätä alas Akilleksen selässä. Aiemmin tämä johtui jännittämisestä kun yritti istua mahdollisimman hiljaa paikoillaan ja nyt mokoma tapa on jäänyt päälle. Tästä syystä kuvaus on todella hyödyllistä, että vähän näkee, missä mennään!

Maria sai mennä molemmilla hevosilla loppukäynnit. Gljá ja Maria ovat jo vanhoja tuttuja keskenään ja tulevat hyvin juttuun, mutta Akilles oli hieman epäluuloinen moisesta ratsastajan vaihdoksesta. Poika kuitenkin käyttäytyi todella mallikelpoisesti vaikka vähän jännittynyt olikin. Mariaakin aluksi epäilytti kun mielikuva Akilleksesta on enimmikseen ollut räjähdysherkkä pörhistelijä. Onneksi saatiin nyt murrettua se myytti. Akilles on oikeasti ihan kiva poika. :)