Lumisateista kuvailua

Tänään duunipäivän jälkeen pyyhälsin tallille. Lunta tuli taivaan täydeltä ja pakkanenkin oli taas tippunut siedettävään -4 celsiukseen eilisestä -20 asteesta. Muutaman päivän ajan pänttäillyt Nikonin ohjekirjaa saadakseni kamerastani enemmän irti tai sanotaanko paremmin - ylipäänsä oppia käyttämään sitä. :D Olen erittäin surkea lukemaan ohjekirjoja, mutta jälleen huomaan, että ehkä olisi ollut syytä.. hehe. No, tekemällähän sitä oppii parhaiten, etenkin sitten kun tietää mikä säätö meinaa mitäkin. 

Kuvailuista ei meinannut tulla mitään! Hevoset tunnetusti rakastavat kameraa ja heti kun asetuin johonkin kuvaamaan, tuota pikaa oli ympärillä laumallinen hevosia nuolemassa kameraa sekä kuvaajaa. Muutaman räpsyn kuitenkin sain ja olisin mielelläni kuvaillut enemmänkin, mutta piti joutua ratsastamaan jos tohti ehtiä ennen pimeää. 

Ratsastin tänään Glján kentällä ja koska hengailin tallilla yksin, kuvamateriaalia ratsastuksista ei harmikseni tullut. Tamma tuntui tänään erityisen mukavalta ja oli melko vallattomalla tuulella. Tamma vastasi todella kevyesti apuihin ja jopa höristen suoritti väistöt ynnä muut jumppajutut. Vasemmassa kierroksessa ympyrällä oli ongelmaa, mutta tamma notkistui mukavasti loppua kohden ja eipä voi mitään huippusuorituksia odottakaan kun on tässä taas treenit olleet pätkittäisiä tai lähinnä taukoilua. Uus vuos ja uudet kujeet tulossa, nyt on aika viimeistään ryhtyä skarppaamaan ja kuroa syksyllä menetetty treeniaika kiinni.

Lumihirviö..

Akilleksen otin maastakäsin jumpattavaksi. Se on ollut viime aikoina jäykkä ja jossain vaiheessa se oli epäpuhdaskin vasempaan kierrokseen, onneksi hieroja tulee tsekkaamaan tammikuussa. Ehkä taustalla on jokin loukkaantuminen, kuten kaatuminen. Olen kuitenkin antanut sen nyt enimmikseen lepäillä tai mennyt käynnissä hyvin kevyesti. Kun alkuverkat oli tehty ja jumpat jumppailtu, tahdoin nähdä miten se liikkuu ravissa ja ruuna olikin onneksi vetreä. Silmänräpäyksen verran olin näkeväni vasemmassa kierroksessa pientä epäpuhtautta, mutta en ollut aivan varma näkemästäni. Ainakin se meni hetkessä ohi, mutta silti syytä ottaa vielä rauhakseen ja tehdä käyntityötä. Sen raviin on kuitenkin selvästi alkanut tulla koko ajan enemmän varmuutta ja laatua, odotan niin kovasti mitä sieltä vielä joskus saadaan irti.

Jäätyneet partakarvat täynnä rehua.. Siivoton poika.

Elämäni ensimmäinen lintukuvaus jos nyt ei jotain lokkeja lasketa.. Enpä taida haaveilla bongarin urasta vieläkään. :D Rakastan lintukuvia, mutta itsellään ei ole minkäänlaista näkemyksen tynkääkään kyseiseen kuvauskohteeseen.