3. helmikuuta 2015

Valoa elämään


Täytyypä muuten ihan ensin riemuita asiasta nimeltä kentän valo, joka meille vihdoin ja viimein hankittiin kaikkien vuosien kärvistelyjen jälkeen! 

Uskomattoman vapauttava tunne kun voi lähteä heppoja liikuttamaan ilman kilpajuoksua hämärän kanssa. Tai Marian sanoja lainatakseni; on yksi tekosyy vähemmän jättää menemättä. Kaiken lisäksi sai vielä jonkinlaista kuvamateriaaliakin tallennettua vaikka ympärillä oli pilkko pimeää ja objektiivi ei ole valovoimaa nähnytkään. Kohiseehan ne, mutta mitäpä pienistä jos materiaalia tarvitsee vain omaan oppimiskäyttöön.

Jos viime viikon loppupuolta ei lasketa mukaan, hepat ovat viime ajat liikkuneet säännöllisessä rytmissä ja vaihtelevasti. Gljá nauttii suunnattomasti hangessa kahlailuista. Alla olevien kuvien lenkillä se itse valitsi ojan kävelyreitikseen ja kahlasi siellä niin pitkälle kun ojaa piisasi. Me muut (minä, Maria, koirat ja Kaspar) hyydyttiin ihan totaalisesti tuolla hankilenkillä, mutta Gljá vaan puksutti korvat hörössä eteenpäin. Itse läähätin niin, että silmissä sumeni. Jos ottaisi tuollaiset lenkit tavaksi, ehkä se surullisen kuuluisa rantakunto voisi olla ulottuvilla jo ensi kesänä. Ei tosin varmaan tarvitse kertoa, että tuo laiska ihmiskeho pistää sen verran hanttiin, että moista lenkkiä onkin sen koommin vältetty. 




Kuten eilen vähän hehkutinkin, Akilles tuntui eilen uskomattoman letkeältä. Se liikkui vapautuneemmin kuin pitkään aikaan ja syy lienee löytynee satulasta. Sen oma tuntui hivenen kapoiselta, joten kokeilin ensi hätään Weben satulaa, joka tuntui yllätyksekseni natsaavan tosi kivasti. Testiratsastuksella Akilles kertoi olevansa samaa mieltä, joten jatketaan tästä eteenpäin Weben koulusatulalla. 

Tässäpä loppuun muutamat kuvat, joita yritettiin ottaa banneria varten. Tosin lumisade oli niin sankka, ettei näistä niin kovin käypäsiä tullut siihen tarkoitukseen, mutta laitetaanpa ne nyt tähän muuten vain. Lumisateen lisäksi poseeraaminen oli hieman kömpelöä. Itse onnistuin näyttämään joka kuvassa vajaamieliseltä ääliöltä pipa vinossa ja majavanhampaat törröttäen. Akillesta selvästi jänskätti ja Gljá murjotti, koska Akilleksen läsnäolo vei liikaa huomiota prinsessalta itseltään. Että koitappa nyt tällä porukalla sitten saada nättejä posekuvia.. no way. :D









1 kommentti:

Kiitos kommentistasi! :)