Vähän kuulumisia

Tänään odoteltiin eläinlääkäriä tulevaksi hoitamaan heppojen hampaat (jota ei sitten koskaan kuulunut eikä näkynyt paikalle, ehkä huomenna...). Odotellessa ajateltiin testata Aksun kanssa bootsit ratsailta kun vihdoin flunssa on hellittänyt sen verran, että olisi jaksanut taas ratsastaa hetken. Bootseja pukiessa Aksulta kuitenkin löytyi kolmesta jalasta riviä, joten homma jouduttiin unohtamaan. Rasvattiin jalat kunnolla ja otin Aksun sitten vain maastakäsin jumpattavaksi kentälle, samalla kun Maria ratsasti Gljálla. 

"Lähetäänkö töihin?"

Aksu tuntui olevan kertakaikkiaan vallattomalla tuulella. Aina jos hetken seisoin katselemassa Mariaa ja Gljáta, se rapsutteli niskaani ylähuulella. Se oli erittäin rento ja teki pyydetyt jumppa jutut mielellään. Pääasiassa jumpattiin väistättämällä takaosaa hiukan ulos ympyrällä ja tavoitteena oli, että Aksu astuisi hyvin alleen ja venyisi hieman ylälinjastaan. Onnistuimme tässä mielestäni hyvin, sillä en ole kertaakaan nähnyt Akilleksen venyvän niin rentona. On ilo, että tuo hevonen reagoi niin herkästi kaikkeen, jokaiseen hengähdykseenikin. Silloin kun vasta tutustuttiin, pidin tätä piirrettä melko haastavana, koska useimmiten se kärvensi tilanteet kun Akilles ylireagoi. Nyt se on vain sitä herkkyyttä, mistä kovasti pidän. 

Väistöjen lisäksi treenattiin vähän espanjalaista käyntiä ihan leikin vuoksi. Akilles, joka oli aivan hulvattomalla tuulella, teki tehtävän riemuissaan. Ja sieltä tuli monia askeleitakin! Hitaasti, mutta varmasti. 

Maria ja Gljá treenasivat hieman ravia ja laukkaa. Monan kanssa todettiin, että ne on kyllä toisilleen hyvin sopiva pari. Vaikka Gljá on mun ykkönen, nyt ja aina, olisin oikeastaan aika iloinen jos Maria puuhaisi sen kanssa useamminkin. Maria oppii aina ratsastuksesta niin paljon kun pääsee Glján kyytiin. On hauska katsoa ja kuunnella Marian oivalluksia ja ahaa-elämyksiä. Mitäpä muuta voisi odottaa näin keskittyneellä ilmeellä:

Me siskokset kyllä ollaan molemmat tollasia pönöttäjiä hartioista.. :D 

Lopuksi Gljá ja Akilles saivat piehtaroida kentällä ja juosta muutaman kierroksen. Aksu, joka edellisellä juoksutus kerralla liikkui todella omituisesti, oli nyt taas enemmän oma lennokas itsensä. Liekkö se rivi olisi kipeyttänyt jalkoja tai jotain muuta vaivaa.. :/ Pääasia, että se oli nyt taas energinen.

 "Pois alta!"

Koska kello alkoi olla ekan parivaljakon jälkeen sen verran, että eläinlääkäri olisi voinut saapua hetkellä millä hyvänsä (jos siis olisi tullut), juoksutettiin vielä Webe ja Kaspar lyhyesti, että saisivat edes vähän liikettä. 

Möhköponi..  

Webe vaan piileskellee Kasparin takana kun töihin pitäisi.. :D

Nyt tarvitsisin teidän apua. Ottaisin mielelläni vastaan ehdotuksia esim. erikoispostauksesta, sellaista olisi kiva toteuttaa pitkästä aikaa. Joten antaa vaan tulla ideoita jos sellaista on heittää! :)  

ps. En uskoisi sanovani tätä, mutta odotan jo todella talvea.. Tänään polttiaisia oli niin paljon, että koko mun otsa ja hiusraja on täynnä punaista jälkeä, Maria sentään ymmärsi suojautua kommandopipolla.. Gljá-parka ihottumaisena on todella kovilla. huoh. :(