Laidunkausi avattu

 Hevoset siirtyivät keskiviikkona laitumelle. Muuttomatka oli vain viisitoista kilometriä ja kaikki kuljetukset meni hyvin, mutta Aksu ehti vetää herneen nenään matkan aikana. Jo koppiin lastatessa se oli kireä kuin viulun kieli ja syyllinenhän tietenkin tähän vääryyteen olen minä. Tällä hetkellä olen ruunan silmissä punainen vaate eikä se ole oma halittava itsensä. No, eiköhän mokoma herkkis siitä rauhoitu. :) Joudun vaan taas aloittamaan alusta luottamuksen rakentamisen. Jännää, miten pieni asia voi tehdä suuren muutoksen. 

 

Muuten siirtyminen laitumelle meni hienosti, uusi pihatto otettiin heti omakseen ja naapureidenkin kanssa tunnuttiin tulevan juttuun. Mitä nyt Kasparin piti vähän saada pörhistellä. Pitihän sitä omaa tammaa suojella

 

Rallitteluahan saatiin nähdä vaikka kuinka ja kyllä niillä olikin kivaa! :) 

 Välillä meni vähän liiankin lujaa...

oooops... ja nurihan sitä oltiin.. Onneksi ei käynyt Aksun kuinkaan!

Kesätallia.. Takaosa on hoito-/varustetilana, etuosa pihattona.

Kuja laitumelle, jonka pojat tuli aika vauhdilla ku irti päästettiin.

Ratsastamassa ehdin käydä vasta tänä aamuna, sillä kävimme parin päivän reissun Helsingissä. Aksua olen vain talutellut pitkiä lenkkejä ja yrittänyt saada ruunan taas suhtautumaan minuun luottavaisesti. Taitaa olla tiedossa traileriharjoituksia, ettei sitten tule ongelmia kun tulee kisojen aika.. :)