23. joulukuuta 2013

Joulufiilistelyä

Kotiuduin takaisin Nurmijärveltä eilisiltana. Takana mukava viikonloppu tallipikkujouluineen. Aivan älyttömän kivat kekkerit ja mukavia tyyppejä! :) Haikea oli fiilis sunnuntaina kotiin lähtiessä, mutta jäi todella hyvä mieli koko ajastani siellä. Aionkin luultavasti palata takaisin treeniviikonloppujen merkeissä, katsotaan sitten miten kevät lähtee heppojen kanssa etenee.
Ennen kotiin menoa oli myös pakko käydä halimassa työkomennukselta kotiin palannutta äitiä. Äiti on ollut etelä-Amerikassa syyskuusta alkaen. Oli ihana saada jouluksi kotiin, vaikkakin vain käymään!

Mutta nyt; ihanaa, vihdoin joulu on aivan ovella! Lahjat on hommattu, koti siivottu ja jopa likainen spanielikin pesty juhlakuntoon ;)

Tunnelmaa on aavistuksen latistanut aivan järjetön väsymys, johon varmasti on vaikuttanut pimeys ja lumettomuus. Väsymyksestä huolimatta taistelin itseni mummon avuksi karjalanpiirakan paistoon, joka olikin ensimmäinen lajiaan. Olen aika ylpeä, että jälki oli niinkin siedettävää, sillä tunnetusti piirakan rypytys on taitolaji :) Mukana oli kaksi vähän turhankin innokasta apuria, joista toinen sitten käytti mummon kompastumisen hyväkseen (tai paremminkin aiheutti sen) ja popsi neljä paistamatonta piirakkaa. Kävin myös koirien kanssa yrittämässä lenkkeilyä, joka jäi todella vaarallisen liukkauden vuoksi melko lyhyeksi. Ensimmäisten täräyttävien lipojen jälkeen oli myönnettävä tappio ja käännyttävä takaisin kohti mummolaa.


taidon näytettä


Enks mä vois saada vielä yhden?Piirakkavarkaan ilme neljännen varastetun jälkeen...hmp.
Aatonaatto 2013




Kävin nopeasti moikkaamassa heppoja tallilla. Tulin hyvälle mielelle tavatessani aivan toisenlaisen Akilleksen, joka on kotiutunut mielettömän hyvin. Heppa, joka koko aikansa Nurmijärvellä oli todella varautunut ja säikky, oli nyt kovin seurallinen ja utelias. Ihanaa, että se tuntuu viihtyvän! Oli tietenkin myös todella ihanaa halata kultaista Gljátani <3






Nyt vähän aatonaatonfiilistelyä kotosalla. Vielä olis muutamat lahjat paketoimatta. Ehkä nyt olis aika käydä niiden kimppuun ja pyhittää loput vähästä illasta rauhoittumiselle.

-Ida-


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)