Kasparin liikutusta (video)

Treenattiin Glján kanssa vähän Kaapo-poikaa kun Maria ei flunssaisena jaksanut muuta kuin hirnua videolle. Suokaa siis anteeksi tuo nauru, voluume kannattaa vääntää nollille.. ;) Kassu tuli kiltisti perässä kaikki kokoradat leikkaa kunnes käännyttiin ympyrälle se kaarsi Marian ja Monan tykö selvästi ilmaisten, ettei se jaksa hölkkäillä enää yhtään. 

Gljálla kokeilin huvin vuoksi pitkästä aikaa kuolaimia vaikka kesällä vannoin, etten enää laita. Tamma kuitenkin suhtautui kuolaimiin tällä kertaa melko hyvin, joskin välillä se pyöräytteli kieltään ja muljusi kun seistiin paikallaan. Töltissä tai ravissa muljaaminen oli hyvin pientä. En kuitenkaan usko, että jatkossa treenataan kuolaimella, Gljá on paljon tyytyväisempi ilman. Lähinnä tämä oli katsaus oman toimintaani ja ilmeisesti käteni on jo tarkempi ja pehmeämpi kun emme ajautuneet kuolainten vuoksi ikäviin tilanteisiin. 

Akilles treenasi tänään hangessa. Aiemmista suunnitelmistani poiketen juoksutin sitä pellolla liinassa ratsastuksen sijaan. Ruuna oli aivan riemuissaan ja vähän liiankin vauhdikas, mutta saipahan päästellä ja hanki vastus oli hyvää treeniä. Huomenna sitten kävely päivä. 

Valoa elämään

Täytyypä muuten ihan ensin riemuita asiasta nimeltä kentän valo, joka meille vihdoin ja viimein hankittiin kaikkien vuosien kärvistelyjen jälkeen! 

Uskomattoman vapauttava tunne kun voi lähteä heppoja liikuttamaan ilman kilpajuoksua hämärän kanssa. Tai Marian sanoja lainatakseni; on yksi tekosyy vähemmän jättää menemättä. Kaiken lisäksi sai vielä jonkinlaista kuvamateriaaliakin tallennettua vaikka ympärillä oli pilkko pimeää ja objektiivi ei ole valovoimaa nähnytkään. Kohiseehan ne, mutta mitäpä pienistä jos materiaalia tarvitsee vain omaan oppimiskäyttöön.

Jos viime viikon loppupuolta ei lasketa mukaan, hepat ovat viime ajat liikkuneet säännöllisessä rytmissä ja vaihtelevasti. Gljá nauttii suunnattomasti hangessa kahlailuista. Alla olevien kuvien lenkillä se itse valitsi ojan kävelyreitikseen ja kahlasi siellä niin pitkälle kun ojaa piisasi. Me muut (minä, Maria, koirat ja Kaspar) hyydyttiin ihan totaalisesti tuolla hankilenkillä, mutta Gljá vaan puksutti korvat hörössä eteenpäin. Itse läähätin niin, että silmissä sumeni. Jos ottaisi tuollaiset lenkit tavaksi, ehkä se surullisen kuuluisa rantakunto voisi olla ulottuvilla jo ensi kesänä. Ei tosin varmaan tarvitse kertoa, että tuo laiska ihmiskeho pistää sen verran hanttiin, että moista lenkkiä onkin sen koommin vältetty. 

Kuten eilen vähän hehkutinkin, Akilles tuntui eilen uskomattoman letkeältä. Se liikkui vapautuneemmin kuin pitkään aikaan ja syy lienee löytynee satulasta. Sen oma tuntui hivenen kapoiselta, joten kokeilin ensi hätään Weben satulaa, joka tuntui yllätyksekseni natsaavan tosi kivasti. Testiratsastuksella Akilles kertoi olevansa samaa mieltä, joten jatketaan tästä eteenpäin Weben koulusatulalla. 

Tässäpä loppuun muutamat kuvat, joita yritettiin ottaa banneria varten. Tosin lumisade oli niin sankka, ettei näistä niin kovin käypäsiä tullut siihen tarkoitukseen, mutta laitetaanpa ne nyt tähän muuten vain. Lumisateen lisäksi poseeraaminen oli hieman kömpelöä. Itse onnistuin näyttämään joka kuvassa vajaamieliseltä ääliöltä pipa vinossa ja majavanhampaat törröttäen. Akillesta selvästi jänskätti ja Gljá murjotti, koska Akilleksen läsnäolo vei liikaa huomiota prinsessalta itseltään. Että koitappa nyt tällä porukalla sitten saada nättejä posekuvia.. no way. :D

uutta ulkoasua ja paluu blogin ääreen

Vihdoinkin sain hoideltua tänne uuden ulkoasun ja voin alkaa keskittyä toteuttamaan lukuisia postaus ideoita, joita on ollut listalla jo kauan! :)

Tuolta sen pitäisi näyttää, mutta en sitten tiedä.. esim. omalla kännykällä se ei näytä lähimainkaan tuolta..

Olen ollut aika kiireinen viime päivät uuden työni parissa, nyt on kuitenkin tiedossa vapaita eli toisinsanoen treeniä hevosten kanssa. Tänään kävin lenkillä molempien kanssa. Gljá pääsi metsään ja käytiin vähän tarpomassa hangessa sekä mentiin askellajit kevyesti läpi. Tamma yllätti olemalla monen vapaapäivän jälkeen yllättävän rauhallinen.

Akillles puolestaan ylitti kaikki odotukset. Se oli kerrassaan vallattomalla tuulella ja nosteli laukkoja omia aikojaan. Koska siinä ei ollut mukana mitään höyryämistä tai pahaa tahtoa, annoin ruunan kulkea miten sen mieli teki. Se laukka kun on ollut sille vaikeaa, etenkin kentällä. Joten nyt kun se sitä vapaaehtoisesti tarjosi, annoin sen mennä enempiä keskustelematta. Ja ai että se oli innoissaan! Niin hieno poika, en malta odottaa huomista... Joten nyt hyvät yöt ja kone kiinni kun uus ulkka on hoideltu pois alta.. :)

Ulkoasu remppaa

En enää kertakaikkiaan kestänyt katsoa tuota jouluista ulkoasua, joten paiskasin sen pois ja tilalla on nyt ainakin tämän päivän joku randomsätös jonka ekana satuin klikkaamaan. Jospa ehtisin tehdä illalla uuden ulkan ja käsitellä vinon pinon kuvia, nyt kun minulla taas on photoshop käytössä. Monta päivää meni, etten päässyt kuvia käsittelemään kun kuvaamme nykyään RAW:na ja ei ollut PS:n parin päivän katkoksen vuoksi muuta käsittelyohjelmaa, joka tunnistaisi raakakuvat. Kuinka moni muu kuvaa RAW:na? Joku joskus sanoi, että kun kerran lähtee sille tielle, ei enää palaa JPG kuvaamiseen. Niin kävi minullekin. Raakakuva vaan mahdollistaa niin paljon enemmän kunhan tässä oppii niiden kanssa pelaamaan.

No, se siitä. Nyt välissä koirien lenkitys ja sen jälkeen duunipäivä. Olen aloittanut uudessa työssä keskiviikkona ja ollut sen vuoksi melko kiireinen. Uusi työ mahdollistaa monenlaista asiaa, kuten hevosten kanssa valmennuksen, joka on suunnitteilla 21.maaliskuuta, jos saan sen vapaaksi töistä. Katsotaan, on jo kova polte tunneille, päästä oppimaan uutta sekä ennen kaikkea keskustelemaan jonkun kanssa rakentavasti omista hevosista!