Luksusta on tallikaveri

Jos sunnuntaina oli jo mielettömän hauskaa saada seuraa Monasta tallille, olin tuplasti hyvillään kun serkkutyttö ilmoitti tulevansa vielä maanantainakin! Tallilla saa usein käydä yksinään, joten seura on todellista luksusta, kuvista nyt puhumattakaan! Matskua myös toisessa >blogissani<, käyhän kurkkaa!

Vitsit miten kaipaankaan yhteisiä tallipäiviä.. Yyh, miksi tässä tylsässä aikuisten elämässä on aina liikaa aikatauluja, jotka ei koskaan sovi yhteen kenenkään kanssa. Vaikka eläinystäväni ovat parasta seuraa, silti kaipaan myös ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia sekä toteuttaa hulluja ideoita.

Sunnuntailta on ratsastuskuvia vaikka kuinka. Palataan niihin tuonnempana, koska aion samalla kirjoittaa hieman enemmän kuolaimettomuudesta. Nyt kun noita kuolamettomia vempeleitä on tullut testattua useampaa eri mallia jo parin vuoden ajan, on aika jakaa vähän ajatuksia. Samalla pieni katsaus meidän tämän hetkisestä tilanteesta ratsastuksen suhteen. 

Nyt kuitenkin takaisin siihen ihanan aurinkoiseen maanantaipäivään. Mona aloitti ratsastamalla Webellä ilman satulaa. Hevonen oli todella rento, jopa vähän liiankin. Kun Mona tuli alas potretti kuvia varten, se mokoma nukahti pystyyn! Ei meinannut raaskia enää laittaa juoksemaan, mutta haettiin kuitenkin Kaapo ja Aksu kaveriksi ja päästettiin pojat rundaamaan kentälle. Virtaahan riitti, eikä meidän juoksutus apua juuri tarvittu. :D 

"Mammaaa, Webe lällettelee mulle!"

Onnin mielestä hepat on ihan kauheen jänniä, paitsi silloin kun saa mennä syömään niiden yönsilmiä tai nuolemaan kikkeleitä.. Joo,kyllä vaan.. Koirallani on fetissi ja ainut joka pistää tuolle touhulle hanttiin olen minä. Ruunapojat on kyllä ihan messissä..

The ralliponi pisti ex-ravurille kampoihin ja voittohan sieltä napsahti! ;) Kintut voi olla lyhyet, mutta pirun vikkelät.

Selkään piti tietenkin vähän päästä kun oli sunnuntailta jäänyt fiilikset päälle. Menin Gljálla poikien sekaan kentälle ja Kaapo liittyikin meidän matkaan perässä hölkötellen. Gljá meni niin upeasti jotain pätkiä, se oli niin pehmeä ja hyväntuulinen, ratsastus tuntui harmooniselta. Onneksi nyt on kaksi vapaapäivää tiedossa jolloin voi keskittyä ratsastamaan.

Miten teidän vuosi on alkanut? Vieläkö tämän blogin linjoilla roikkuu ketään seuraamassa kun kirjoittaja on ollut melkoisen epäaktiivinen? :D