Pakkaspäivien riehaa

Viime viikon pakkanen pysyi todella kireissä lukemissa, lähemmäs -30 asteessa. Siitä huolimatta hevoset eivät energiaansa säästelleet vaan leikkivät porukalla. Maria kävi kuvailemassa tämän kolmikon huvittavan leikkisession, joka muistutti  jotain teatteridraamaa. Onneksi meillä voi aina tahtoessaan katsoa olohuoneessa telkkarin sijaan ikkunasta ja seurata livenä luontodokkaria. Vuosien varrella on nähty yhtä jos toista kummallista. Varmaan mieleenpainuvin on ollut Iitun häntähoitola, jossa hevoset menivät aidan viereen ja Iitu sukelsi ali sukimaan vuoronperään kaikkien häntiä kynsin ja hampain. Tämä dayspa oli hevosten keskuudessa erittäin suosittua, kunnes eräänä päivänä Glján hoidon yhteydessä Iitu suki irti uuden sadeloimen häntäläpän. Tämän jälkeen moiselle touhulle jouduttiin laittamaan piste. :'D

Hevosten liikuttaminen muutoin oli melko vähäistä viime viikon kun luonnollisestikaan niillä ei ole hokkeja kun kengättömiä ovat ja me tahdottiin käydä nauttimassa jäällä seikkailemisesta. Oli aika huikeeta juosta jäätä pitkin piikkilenkkareilla, Marian ja Iitun huristellessa kelkalla vierellä. Niin, aivan, onhan meillä hevosillakin noita piikkilenkkareita.. mutta kuka hitto niitä olisi pukenut tuolla pakkasessa.. Ei tämä vilukissa ainakaan.. :D

Tämä viikko on mennyt flunssasta toipuessa. Sain myös ikäviä ja helpottavia uutisia eläinlääkäriltä Aadan suhteen. Aada sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Verikokeista löytyi myös jotain vikaa munuaisista, joskin tästä ilmeiseisti joudutaan ottamaan vielä lisätestejä. :( Sen sijaan kilpparin vajaatoiminta on helpottava vastaus kysymykseeni siitä miksi Aada vain paisui silmissä vaikka kuinka liikuttiin. Toivottavasti lääkitys auttaa mammaa hoikistumaan. Ainut oire Aadalla oli tuo lihominen ja turkin kunnon huononeminen, muuten se on reipas ja eloisa itsensä. No, ehkä tämä tästä järjestyy.

Kauhea innostus olisi kuvata ja postata. Harmi vaan, että aina kun siihen olisi kaverin kanssa aikaa, on pimeää. Ehkäpä kevättä kohden taas enemmän. :)