Ainakin täällä päin näyttäisi, että kesä alkaa väistymään syksyn tieltä. Siispä fiilistellään ehkä viimeistä kertaa kesäisin kuvin ja videoin.
Laitetaanpa ihan alkuun video Lihapullan uintitreeneistä. Veimme Marian kanssa Akilleksen vihdoin veneen perässä uimaan ja kävimme pari eri reissua heittämässä. Akilles tuntui todella nauttivan touhusta eikä sille näyttänyt jääneen mitään traumoja edelliskerrasta. Minun reipas pikkuhevonen. <3
Piinaava flunssa alkaa vihdoin olla kurissa ja toinen antibiootti sai taudin talttumaan. Loppu huipennukseksi taudille sain kasvohermohalvaus oireita, mutta onneksi niistä selvittiin melko vähän oirein, ainoastaan vasenpuoli päästäni oli täysin turta. Olin hetken todella peloissani ja paniikissa, mutta onneksi loppu hyvin ja kaikki hyvin. Tosin joudun käymään vielä tämän vuoksi kontrollissa ja tutkimuksissa myöhemmin.
No, mutta se siitä selostuksesta, sillä olin vain sanomassa, että kun piinaava flunssa alkaa olla ohi olen päässyt vihdoin hieman heppailemaan ja ylitin tauon jälkeen itseni kiipeämällä Glján selkään ilman satulaa. Kurvailimme hieman pellolla ja menimme sen jälkeen uimaan.
Oho, koskin vahingossa neidin tukkaan.. sekös sitä aina puistauttaa.. :D
Kauhun huudot kun sain jäätävää vettä päälleni.. Olen vilukissojen kuningatar. Ainoa uimakelpoinen vesi löytyy uimahallin lasten altaasta.
Monakin piipahti viikonloppuna heppailemassa. Mona kampesi Weben selkään ja fiilisteli kyydissä metsäretken verran, samalla kun minä lenkitin koiria ja Akillesta jalkaisin.
Webekin on oppinut nauttimaan järvestä eikä enää epäröi sinne menemistä.
No, mutta se siitä selostuksesta, sillä olin vain sanomassa, että kun piinaava flunssa alkaa olla ohi olen päässyt vihdoin hieman heppailemaan ja ylitin tauon jälkeen itseni kiipeämällä Glján selkään ilman satulaa. Kurvailimme hieman pellolla ja menimme sen jälkeen uimaan.
Oho, koskin vahingossa neidin tukkaan.. sekös sitä aina puistauttaa.. :D
Kauhun huudot kun sain jäätävää vettä päälleni.. Olen vilukissojen kuningatar. Ainoa uimakelpoinen vesi löytyy uimahallin lasten altaasta.
Monakin piipahti viikonloppuna heppailemassa. Mona kampesi Weben selkään ja fiilisteli kyydissä metsäretken verran, samalla kun minä lenkitin koiria ja Akillesta jalkaisin.
Webekin on oppinut nauttimaan järvestä eikä enää epäröi sinne menemistä.
Ah, ensi kesää odotellessa.. Olkoot nämä kuvat voimana tulevalle talvelle ja hyytävälle kylmyydelle. Mutta ehkä sitä ennen saa vielä hetken nauttia. :)